Mitä kuulo- ja tukikoirat harrastavat? Kerro meille!

Valtakunnallista koiranpäivää vietetään taas 24.4. Suomen Kennelliitto on julistanut tämän vuoden teemaksi on “Koiraharrastus yhdistää”. Teemalla halutaan muistuttaa yhdessä tekemisen tuomasta hyvinvoinnista niin koiralle kuin ihmisellekin.

Myös monet kuulo- tai tukikoirat sekä sellaisiksi koulutuksessa olevat harrastavat kaikenlaista. Lehdessämme olemme esitelleet kaikkea koiratanssista hukkahajuihin. Seuraava lehtemme ilmestyy sopivasti touko-kesäkuussa, ja siihen haluaisimme kerätä kuvia ja pieniä tarinoita siitä, missä kaikissa puuhissa yhdistyksemme koulutuksessa nyt tai aiemmin olleita koiria nähdään!

22.4. mennessä lähetetyt kuvat, videot ja kertomukset julkaistaan täällä verkkosivuillamme tarpeen mukaan lyhennettyinä ja myöhemmin lehdessä. Viimeistään 6.5. lähetetyt materiaalit ehtivät vielä lehteen.

Jos lähetät materiaalia, kerrothan ainakin tämän: koiran nimi ja rotu, mitä harrastaa, kauanko on harrastanut, kuka on ottanut valokuvan koirasta, ja saako kuvaajan ja tekstin kirjoittajan nimet julkaista (voidaan myös lyhentää, esim. Matti Meikäläinen –> Matti M. tai M.M.)

info@koiratukena.fi

Koira, jolla on päässä Hyvärilä-pipo
Kuva: Suomen kuulo- ja tukikoirat ry

Kalenteria kootaan taas!

Tälle vuodelle 2018 julkaisimme syksyllä seinäkalenterin. Kalenteri on ollut yhdistyksen hauska yhteinen projekti ja verkkokauppamme myyntimenestys! Tästä innostuneena seuraavaa kalenteria suunnitellaan taas ensi vuodelle 2019. Kalenteri vuodelle 2018 on verkkokaupassamme myynnissä niin kauan kuin kalentereita riittää, nyt alennettuun hintaan.

Kuvia toivotaan elokuuhun mennessä. Jos siis haluat oman koirasi mukaan, kannattaa kuvia ruveta ottamaan vuoden mittaan, jotta saamme kuvia eri säissä, sisällä ja ulkona! Kalenteri julkaistaan taas syksyllä, jotta se ehtii myyntiin syysleirille.

Kuulo- ja tukikoirakalenterissa nostetaan joka kuukausi esiin eri koira, joka on ollut yhdistyksemme piirissä koulutuksessa. Koira voi olla valmistunut, koulutuksessa, kuulo- tai tukikoira, ääni- tai tukiapulainen, uusi tuttavuus meille tai jo joukostamme poistunut. Kalenterin myynnillä halutaan kerätä yhdistykselle varoja ja nostaa tietoisuutta kuulo- ja tukikoirista.

Toivomme kuvia ja pieniä esittelyjä koirista, esimerkiksi:
“Musti, kuulokoira, dalmatialainen. Musti tykkää uimisesta ja makkarasta. Mustista tuli kuulokoira vuonna 2010.”

Koiran tulee pitää kuvissa kuulo- tai tukikoiran merkkejä tai koulutusliivejä. Kuvien tulee olla vaakatasossa. Julkaisemme kuvan yhteydessä kuvaajan nimen, ellei toisin toivota. Kerrothan samalla, saako yhdistys käyttää kuvaa muussa viestinnässään. Jos kuva julkaistaan, omistaja saa kalenterin kiitokseksi maksutta.

Kalenterissa voi mahdollisesti olla myös maksettua mainossisältöä painokulujen kattamiseksi kokonaan tai osittain. Näin pyrimme varmistamaan, että kalenterin myyntituotot menevät mahdollisimman suurilta osin yhdistyksen toimintaan.

Kuvat ja tekstit toivotaan 1.8. mennessä osoitteeseen: info@koiratukena.fi

Kalenterin kansi vuodelta 2018

SKTY ry kalenteri 2018 (kansikuva)

Timo Heino siirtyy hallituksesta, Tuulia Sundgren varapuheenjohtajaksi

Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n vuosikokous 2018 pidettiin sunnuntaina 25. helmikuuta Valkeassa talossa. Teknisten ongelmien takia etäyhteys ei toteutunutkaan, mutta muuten kokous sujui normaalisti.

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi yhdistyksen pitkäaikainen jäsen Heikki Niemi. Hänen johdollaan käsiteltiin sääntömääräiset asiat, kuten vahvistettiin tilinpäätös ja toimintasuunnitelma sekä myönnettiin vuoden 2017 hallitukselle vastuuvapautus. Kokouksessa käsitellyt  asiat ja dokumentit löytyvät sivuiltamme.

Vuosikokouksessa myös valitaan aina uusi hallitus alkaneelle vuodelle. Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan ja hallituksen jäsenet ja varajäsenet kahdeksi vuodeksi. Hallituksessa tulee olla kerrallaan kuusi jäsentä, joista kolme on vuorovuosina erovuorossa. Varajäseniä on kaksi, hekin ovat vuorotellen erovuorossa.

Puheenjohtajaksi vuodelle 2018 valittiin yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Kristiina Torp. Hallituksen erovuoroisista varsinaisista ja varajäsenistä kaikki muut paitsi Timo Heino aloittivat uudet kaksivuotiskaudet. Varapuheenjohtajaksi Heinon Tilalle tuli Tuulia Sundgren, joka on toiminut aiemmin myös yhdistyksen puheenjohtajana. Hallituksen uudeksi jäseneksi kaksivuotiskaudelle tuli Outi Siirtola. Muina hallituksen jäseninä vuonna 2018 jatkavat Hanna Pekkarinen, Jasmin Pyykkö, Tuija Miettinen ja Elli Kapanen. Hallituksen varajäseninä jatkavat Cilla Schroeder ja Kirsti Kapanen.

Paitsi varapuheenjohtajana, Timo Heino on edistänyt yhdistyksen tavoitteita myös muuten vapaaehtoistyössään. Hän on lisännyt kuulokoiratietoisuutta kertomalla blogissaan elämästään kuulokoira Midaksen kanssa ja käy ahkerasti esittelemässä toimintaamme kutsuttuna puhujana. Hänet  ja Midas valittiinkin vuonna 2016 yhdistyksen vuoden koirakoksi kiitokseksi tästä työstä.

Timo Heino ja Tuulia Sundgren Koiramessut 2016 -tapahtumassa. Timo Heino ja Midas palkittiin tuolloin yhdistyksen Vuoden koirakkona ja Sundgren Vuoden vapaaehtoisena.

Palkitut-2016-1024x1024-rajattu

 

Viitotaan vähän: esittelyt

Teksti: Tiina Vanhanen
Artikkeli on aiemmin julkaistu Kuulo- ja tukikoiralehden numerossa 2/2017

 

Yhdistyksemme toiminnassa on mukana monenlaisia ihmisiä. Mukana on myös paljon viittomakielisiä sekä sellaisia, jotka puhutun kielen lisäksi käyttävät viittomia. Jos et osaa viittoa, mutta haluaisit oppia, on hyvä aloittaa sormiaakkosista!


Vähän viittomakielistä

Mitä tarkoitan kun puhun viittomakielestä ja viittomista? Koska olemme Suomessa, puhun suomalaisesta viittomakielestä ja niistä viittomista, joita siinä käytetään. Eri maissa käytetään eri viittomakieliä: Suomessa yleisesti käytettyjä viittomakieliä ovat suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli. Ne ovat sukukieliä keskenään. Suomenruotsalainen viittomakieli on hyvin pieni kieli, ja sitä käyttävät yleensä ihmiset, jotka elävät suomenruotsalaisessa kulttuurissa. Se on eri kieli kuin ruotsalainen viittomakieli.

Kielirajat ovat erilaisia kuin puhutuissa kielissä: Yhdysvalloissa ja Kanadassa käytetään amerikkalaista viittomakieltä, joka on ihan erilaista kuin brittiläinen viittomakieli. Aina joskus joku ihmettelee, että eikö se viittomakieli ole muka kaikkialla samaa. Ei ole! Eivät viittomakielet ole tipahtaneet taivaasta valmiina. Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat luoneet ne ajan saatossa – ihan kuten puhututkin kielet.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen. Huom! Suomalaisen viittomakielen sormiaakkosten joistakin aakkosista on useampi hieman toisistaan eroava versio. Tässä kustakin aakkosesta on esitelty vain yksi versio, ja ne on esitetty oikeakätisesti. Voit tehdä samat kirjaimet myös peilikuvana vasemmalla kädellä. Katso muita versioita Suomi-viittomakieli -nettisanakirjasta

Kuvasarja suomalaisen viittomakielen sormiaakkosista

Viittomia ja sormiaakkosia

Viittoma on vähän kuin puhutussa kielessä sana: se tarkoittaa sitä, mitä tiettyä asiaa teemme yhdellä tai kahdella kädellä, kun haluamme ilmaista yhden tietyn asian. Esimerkiksi ”koira” viitotaan taputtamalla kaksi kertaa avokämmenellä omaa lannetta – vähän kuin kutsuisit koiraa. (video Suvi-palvelussa)

Sormiaakkosilla ilmaistaan esimerkiksi ihmisten ja paikkojen nimiä, jos niille ei ole omia vakiintuneita viittomia. Eri viittomakielissä on erilaisia sormiaakkosia. Kun ilmaisemme jonkin asian sormiaakkosilla, teemme kirjaimet kädellä peräkkäin, vähän kuin kirjoittaisimme.

MINÄ OLEN…
Kun haluat esitellä itsesi yksinkertaisesti, osoita itseäsi etusormella, ja sen jälkeen sormita nimesi sormiaakkosilla kirjain kerrallaan.

KUKA SINÄ OLET?
Jos haluat kysyä sitten keskustelukumppanisi nimeä, osoita häntä etusormella ja nosta kulmakarvojasi kysyvästi. Keskustelukumppanisi voi kertoa nimensä sormiaakkosilla ja sen jälkeen kertoa sinulle esimerkiksi oman viittomansa. Monilla viittomakielisillä ja viittomakielisessä yhteisössä toimivilla on oma viittomanimi. Koska nimen kertominen sormiaakkosilla on hidasta, on tapana antaa tällaisia lempinimiä. Ne voivat liittyä esimerkiksi henkilön ulkonäköön tai luonteeseen. (esimerkkejä viittomanimistä Viittomakielisessä kirjastossa)

TUO ON MINUN KOIRANI
Kun haluat esitellä oman koirasi, voit viittoa vaikka näin: jos koira on lähellä, osoita sitä etusormellasi.
Avokämmen rinnallesi: MINUN
Avokämmenellä lanteen taputus kahdesti: KOIRA (video Suvi-palvelussa)

Olet juuri viittonut ”Tuo on minun koirani”. Sitten voit vaikka sormiaakkosilla kertoa sen nimen.
Haluatko oppia lisää viittomia? Katso täältä lisää! Suvi.viittomat.net

 

Koiramessuilla mukana iso vapaaehtoisporukka

Koiramessut pidettiin taas joulukuun alussa Helsingin Messukeskuksessa. Tänä vuonna messut olivat kolmipäiväiset, ja siis aiempaa pidemmät. Perjantaista sunnuntaihin 8.– 10.12. pidetyillä messuilla oli niin rotuyhdistyksiä, näyttelyitä kuin esityksiäkin. Mekin olimme tuttuun tapaan paikalla Suomen Kennelliiton järjestämällä hyötykoirien alueella.

Kuten poikkeuksellisen pitkille messuille sopii, pisteellämme oli erityisen monta edustajaa, niin ihmisiä kuin koiriakin. Messuvieraille toiminnastamme kertoi minut mukaan laskien yhteensä 12 ihmistä ja seitsemän koiraa – moni useampanakin päivänä! Lisäksi parin muun vapaaehtoisen kanssa roudasimme esitteet, lehdet ja muut tarvikkeet messuille ja takaisin.

Lämmin kiitos kaikille vapaaehtoisille! Oli mukava nähdä teitä kaikkia, jutella asiasta ja sen vierestä, ja levittää yhdessä tietoisuutta kuulo- ja tukikoirista.

Ensi vuonna uudestaan!

Terveisin,

Järjestösihteeri Tiina

Kuvassa messuedustaja Bertta. 

Kuvassa lancashirenkarjakoira, jolla on koulutusliivit.

Voiko tuokin olla työkoira?

Teksti: Tiina Vanhanen
Lähde: Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n tilastot

Juttu on aiemmin julkaistu Kuulo- ja tukikoiralehdessä 2/2017. Näköislehti on luettavissa kokonaisuudessaan Issuu-palvelussa.


Millainen koira koulutukseen?

Monen kuulo- ja tukikoiran koulutusta harkitsevan ensimmäinen kysymys yhdistykselle on, millainen koira koulutukseen sopii. Voikohan juuri se meidän koira rotunsa puolesta olla koulutukseen sopiva?

Kysymys on hyvä ja tärkeä. Käytäntö on vuosien varrella osoittanut, että koulutuksessa rotu ei ole kaikki kaikessa. Tärkeää on koiran luonne: onko se rohkea, suojeleeko se liikaa, onko sillä tarmoa ilmaista asiansa käyttäjälleen, vaikkei tämä olisi kovin hyvällä tuulella, tai edes hereillä.

Tietenkin joidenkin rotujen edustajissa on enemmän sopivia koiria kuin toisissa. Koiraa ei kuitenkaan ole aina karvoihin katsominen, kuten tilastojemme hajonta osoittaa.

Valtava rotujen hajonta

Eri tehtävissä olevia koiria on yhdistyksemme piiristä valmistunut vuosien varrella yli 40. Joukossa on kuulokoiria, tukikoiria, ääniapulaisia ja tukiapulaisia. Näistä koirista noin puolet on tilastoissamme rotujensa ainoita edustajia.

Valmiissa koirissa suurimmat yksittäiset ryhmät ovat labradorinnoutaja (5 koiraa) ja villakoirat (5
koiraa). Mukana on myös muutamia monirotuisia sekä joitakin kahden, kolmen koiran roturyhmiä. Labradorinnoutaja on Suomen Kennelliiton tilastojen mukaan ollut viime vuosina Suomen suosituin koirarotu. Tämä vaikuttanee myös rodun suhteelliseen suosioon tässä ryhmässä. Labradorinnoutajat ovat myös tunnetusti varsin miellyttämishaluisia, mistä voi koulutuksessa olla etua.

Koulutuksessa tällä hetkelläkin on laaja skaala eri koiria, beauceronista kääpiövillakoiraan. Koulutettavia koiria on ennätykselliset lähes 30, ja joukossa on vain kaksi samanrotuista koiraa. Mukana on nytkin muutama monirotuinen koira. Koska hajontaa on niin paljon, emme yksityisyyden suojan takia julkaise tässä taulukkoa kaikista koirista. Se ei paljoa olennaista asiasta ehkä kertoisikaan. Suurista linjoista kerromme kuitenkin mielellämme.

Teksti jatkuu kuvan alla.

Musta kääpiövillakoira ilmaisee ihmiselle jotakin tassulla kädelle painamalla. koira katsoo ylöspäin kohti ihmistä, jolla on punainen pusero. Molemmat istuvat raidallisella sohvalla. Tekstissä kuva: Kuva: Minna Tallberg

 

Pieniä ja keskikokoisia koiria

Koirissa toistuvat kohtalaisen alhaiset säkäkorkeudet. Koirien rotumääritelmiä katsoessa arviolta alle 40- ja 30- senttimetriset säkäkorkeudet ovat hyvin yleisiä. Tämän jälkeen yleisiksi nousevat noin 50-senttiset säkäkorkeudet. Tätä taustaa vasten ei yllätäkään, että luokituksiltaan yleisiksi nousevat noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat (FCI 8) sekä seurakoirat ja kääpiökoirat (FCI 9).

Pienten koirien kanssa on usein helpompaa liikkua julkisissa liikennevälineissä kuin isojen. Sekä valmiissa että koulutuksessa olevissa koirissa on kuitenkin myös isoja koiria. Tärkeää onkin se, millaisen koiran juuri koiran käyttäjä haluaa elämäänsä.

Työ ei vaadi kokoa, vaan päätä

Toisin kuin monella muulla hyötykoiralla, kuulokoiran perustyö ei vaadi sen keholta paljoa. Kuulokoiran työssä ehdottomasti tärkeintä on koiran pää: ei vain ne korvat, vaan kyky hoksata, että tietyt äänet tulee ilmaista tietylle ihmiselle. Kenties siksi villakoirat loistavat tilastoissa, tunnetaanhan ne usein älykkäinä koirina. Äänen ilmaisu on karkeasti yksi temppu muiden joukossa, vaikka työ onkin paljon kaikkea muutakin.

Tukikoirissa on kuulokoiria hieman enemmän hajontaa. Tehtävät voivat siis vaatia koiralta muutakin kuin esimerkiksi hajutyötä. Diabeetikon tukikoirat, suurin tukikoiraryhmämme, voivat olla kehoiltaan melkein millaisia tahansa. Kovin lyhytkuonoisilla roduilla voi kuitenkin olla toisinaan vaikeuksia haistelussa.

Miten sitten pitäisi valita koira?

Kaikille kuulo- ja tukikoiraa harkitseville voi rotuvalinnasta sanoa ainakin sen, että rotuun kannattaa tutustua tarkasti. Onko rotua yleensä erityisen haastavaa kouluttaa? Onko sillä taipumusta suojeluun? Entä onko sillä paljon fyysisiä sairauksia? Esimerkiksi kivut voivat heikentää koiran kykyä tehdä työnsä, eettisistä kysymyksistä nyt puhumattakaan.

Ennen kaikkea kannattaa hankkia juuri omaan elämään sopiva koira. Vaikka rodun olisi valinnut kuinka tuki- tai kuulokoiran työ silmissä, matkalle voi tulla yllätyksiä. Ehkä koira nyt vaan ei sovikaan koulutukseen. Ehkä koulutus ei itselle olekaan ajankohtaista, kun koira olisi sen vaaditun vuoden ikäinen. Tarkoitus on hankkia uusi perheenjäsen vuosiksi eteenpäin.

Eikä se rotukaan ole ihan koko asia. Rotu antaa suuntaa sille, minkä kokoinen ja luonteinen koirasta ehkä voi tulla. Monirotuisiakin koiria on koulutuksessa ollut, ja on nytkin. Tilastoissa on myös niin sanottuna rescue-koiria. Ei menneisyys ole este, jos koira nyt on hyvinvoiva ja koulutukseen sopiva.

Kuulo- ja tukikoirapäivän tunnelmia

Kuvassa on pöytä, jolla on erilaisia papereita ja lehtiä.

Kuvat: Suomen kuulo- ja tukikoirat ry

Kuulo- ja tukikoirapäivää vietettiin 28.10. Valkeassa talossa mukavissa tunnelmissa. Tässä Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n järjestämässä tilaisuudessa kerättiin varoja yhdistykselle ja kuultiin kaksi Merja Hellemannin (ELT) luentoa. Lisäksi pidettiin arpajaiset ja julistettiin Vuoden koirakko ja Vuoden vapaaehtoinen.

Etkö päässyt paikalle? Tai haluaisitko muistella vähän? Tässä kuvakooste!

 

Kuulo- ja tukikoirapäivässä oli sekä ihmisiä että koiria vieraina. 
lancashirenkarjakoira katsoo ylöspäin kohti kameraa. Taustalla koiran häkki. Koira on kiinni hihnassa, jota pitelevät kädet näkyvät oikeassa reunassa.

Mäyräkoira seisoo ihmisen jalkojen välissä

 

 

 

 

 

 

 

Koira makoilee lattialla, toinen korva pystyssä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Merja Hellemann (ELT) puhui tilaisuudessa eläinten kouluttamisesta ja vaarallisista koirista.

Merja Hellemann luennoi.

 

Vuoden vapaaehtoinen ja Vuoden koirakko julistettiin. Vuoden vapaaehtoinen Jasmin Pyykkö ei päässyt paikalle, mutta paikan päällä kukitettiin ja palkittiin Vuoden koirakko. Vuoden koirakon koira Bertta suukotteli yhdistyksen hallituksen edustajaa Hanna Pekkarista omistajansa Tean sylistä käsin.

Lancashirenkarjakoira on Tean sylissä oikealla. Vasemmalla Hanna Pekkarinen hieman kumartuneena raidallisessa paidassa. Hanna rapsuttelee Berttaa, joka nuolee hänen kasvojaan. Tea katsoo Berttaa ja Hannaa hymyillen.

Harrastuksena hukkahajut

Teksti, kuva ja video: Kirsi Loijas

Artikkeli on julkaistu Kuulo- ja tukikoiralehdessä 2/2017, joka ilmestyi loka-marraskuun vaihteessa 2017. Lehti on postitettu osalle jäseniä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita viikolla 44. Osalle lehti postitetaan viikolla 45.

 

Yleistä Hukkatiimistä


Hukkatiimissä havaitaan susia

Hukkatiimi on Koirapalvelu Vihmerän pilottihanke, joka syntyi tarpeesta saada yksi lisäkeino susien havaitsemiseen. Alueella oli ääni- ja jälkihavaintoja sekä koirien reagointia, mutta ei tassumerkintöjä. Suden vaikuttivat kuitenkin liikkuvan hyvin lähellä asutuksia.

Hukkakoira on koulutettu tunnistamaan ja ilmaisemaan suden haju. Koulutus tapahtuu hyvin samanlaisin metodein kuin esimerkiksi diabeteskoiran koulutus. Koiralle koulutetaan irrallisena käytösmalli ilmaisuun, koulutetaan tunnistamaan haju ja erottelemaan se muista hajuista, yhdistetään ilmaisu ja sitten vielä yleistetään monenlaisiin ympäristöihin. Koulutushajuna käytettiin suden lumivirtsaa, jota saatiin yhteistyökumppanilta Ranuan eläinpuistosta.

Syysleirin 2017 ohjelmaa

Kuvituskuva. Kultainennoutaja juoksee kohti kameraa lelu suussaan. Yläpuolella teksti "Syysleirillä tapahtuu" ja Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n leima

Kuva syysleiriltä 2015. Kuva: Kristiina Torp/SKTY ry

 

Syysleirin 8.–10.9.2017 ilmoittautuminen on käynnissä! Ilmoittautumisaikaa on 13. elokuuta asti. Katso ilmoittautumisohjeet ja hinnat täältä.


Kenelle?

Yhdistyksen syysleiri on tuttuun tapaan koulutuksessa oleville 2. koulutusviikonloppu. Samalla se on kaikille yhdistyksen jäsenille ja heidän läheisilleen avoin syysleiri. Leiriviikonlopussa kerrataan koira-arjessa hyödyllisiä taitoja, tavataan muita ja pidetään hauskaa!

Leirillä on myös mahdollisuus haastatella asiakkaiksi hakeneita. Muutoin haastattelut ovat tammikuussa 2018. Haastatteluajankohta ei vaikuta asiakaspäätöksiin, vaan päätökset tehdään tammi-helmikuussa 2018.


Tänä vuonna ollaan ryhmissä

Ohjelma alkaa lauantaiaamuna 9.9. klo 9 ja päättyy sunnuntaina kahden aikoihin. Huoneet luovutetaan sunnuntaina klo 15. Muutoin tarkka aikataulu varmistuu vasta ilmoittautumisen päätyttyä 13.8. Tänä vuonna nimittäin teemme asiat hieman toimisin kuin aiemmin: jakaannumme pienempiin, noin viiden koirakon ryhmiin, ja ohjelmaan osallistutaan ryhmittäin. Yhteistä ohjelmaakin on tiedossa! Ryhmien jakamista ei voi kuitenkaan tehdä ennen kuin tiedetään tarkka osallistujamäärä ja osallistujien mahdolliset erityistarpeet.

Pienryhmiin jakaantumista on toivottu osallistujamäärien kasvaessa. Siksi testaammekin nyt ryhmittäytymistä. Ohjelma näyttää tänä vuonna pikemminkin lukujärjestykseltä kuin yhdeltä pötköltä. Odotammekin mielenkiinnolla palautetta tästä uudesta mallista.


Mitä on tiedossa?

Yhteisessä ohjelmassa on muun muassa koiran ensiapua, yhteislenkkejä ja perinteikkäät, huikeat leiriolympialaiset! Olympialajeja ovat muun muassa syöminen ja houkutusten highway!

Tänä vuonna leirillä vierailee myös kovasti toivottu koirien fysioterapeutti. Kannattaa siis antaa palautetta! Fysioterapeutti pitää yhteisen luennon koirien kehonhuollosta. Tämän lisäksi hän pitää tunnin pituisia koirahieronnan työpajoja. Oma koira mukaan!

Koulutuksessa olevilla on lisäksi ympäristötestin harjoittelua, omat keskustelutuokiot yhdistyksen edustajien kanssa koulutuksen edistymisestä, sekä perinteeksi muodostunut verijälki.  Haastateltavat osallistuvat tähän ohjelmaan muuten, mutta eivät ympäristötestin harjoitteluun. Jos leirillä haastateltu on voinut koiransa kanssa osallistua ohjelmaan ja tulee valituksi asiakkaaksi vuodelle 2018, katsotaan 2. koulutusviikonloppu leirillä suoritetuksi.

Leiriläiset, siis ne, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä haastateltavina, saavat tutustumisesittelyn eräästä koiraurheilulajista ja askartelevat yhdessä koiran vetoleluja.


Mitä otan huomioon?

Koirahieronnan työpajassa koiran tulee voida maata kyljellään ja seistä paikoillaan. Molemmissa asennoissa sen tulee olla omistajansa käsiteltävänä. Paikalla on samanaikaisesti jopa 10 muuta koirakkoa. Tätä kannattaa siis harjoitella etukäteen! Vaihtoehtoisesti koiran kanssa voi pitää rauhoittumishetken kaksistaan.

Olemme Suomen Kennelliiton jäsenyhteisö Helsingin Seudun kennelpiirin kautta. Noudatamme Suomen Kennelliiton rokotusmääräyksiä. Varaudu ottamaan rokotustiedot mukaan.

Jätämme leirikeskuksen yhtä siistiin kuntoon kuin sen saimme. Koirien jätökset kerätään. Yhdistykseltä saa kakkapusseja.

Lisäksi koiralle tulee varata rauhoittumispaikka, esimerkiksi viltti, sekä makupaloja ja ruokaa.

Koirakoita on leirikeskuksessa yksi per huone. Jaamme kuitenkin kaikille listan läsnäolijoista. Listalla on omistajan etunimi ja koiran kutsumanimi, rotu ja sukupuoli sekä tieto siitä, onko se leikattu. Näin pyritään auttamaan koiranomistajia koiran turhan stressin välttelyssä.

 

 

 

 

Matkailijan muistilista

Teksti: Maiju Kaajakari ja Tiina Vanhanen
Versio tästä tekstistä on julkaistu yhdistyksen julkaiseman Kuulo- ja tukikoiralehden numerossa 1/2017

Yleistä
– Mukaan ID-kortti ja liivit
– Säännöt vaihtelevat maittain, selvitä, mitä koiran papereita tarvitset mukaan
– Suomessa ei kuulokoiran kuljettamisesta ei missään liikennemuodossa ole oikeutta periä erillistä maksua. Tukikoirien tilanne on vielä (heinäkuu 2017) tältä osin epäselvä.

Linja-autossa ja raitiovaunussa
– Jos kyytiin on tulossa sekä avustavan koiran kanssa liikkuva että voimakkaasti eläinallerginen matkustaja, palvellaan linja-autoon ensin tullutta asiakasta
– Kutsuohjatussa palvelubussiliikenteessä ilmoita koirasta etukäteen

Taksissa
– Jos tilaat taksin, kerro koirasta etukäteen
– Jos otat taksin tolpalta, eikä taksi voikaan ottaa koiraa kyytiin esimerkiksi kuljettajan allergian vuoksi, kuskin pitää järjestää paikalle sopiva taksi
– Turvallisinta koiran on matkustaa turvavaljaissa tai etupenkin jalkatilassa

Junassa ja metrossa
– Lähijunaliikenteessä ja metrossa avustavan koiran kanssa voi matkustaa kaikissa vaunuissa
– Kaukojunassa kannattaa varata paikka etukäteen
– Lemmikkiosaston viereisessä vaunuosastossa on avustavan koiran kanssa liikkuvalle varattu omia paikkoja
– Jos siinä vaunussa ei ole vapaata avustajakoiran paikkaa, kannattaa varata paikka muualta tuosta vaunusta
– Avustavan koiran kanssa saa mennä ravintolavaunuun
– Makuuvaunuissa voi matkustaa vaunujen päätyhyteissä itselle varatuissa makuuhyteissä

Laivalla ja lautalla
– pitemmillä laivamatkoilla kannattaa varata hytti
– avustavan koiran kanssa saa mennä laivan yleisiin tiloihin
– avustavaa koiraa ei sisällytetä laivoissa eläinten määräkiintiöihin

Lentokoneessa
– Mainitse lentovarausta tehdessä koirasta
– Koira kulkee mukana matkustamossa
– Jos koneeseen on tulossa myös voimakkaasti eläinallerginen henkilö, ensin varannut voi ensisijaisesti lentää. Toiselle matkustajalle voidaan ehdottaa toista lentoa.

Pieni kuulo- ja tukikoirasanasto englanniksi
Hyötykoira = Service dog
Kuulokoira = Hearing dog
Tukikoira = Aid dog
Diabeetikon tukikoira = Diabetes aid dog
Epilepsiaa sairastavan tukikoira = Epilepsy aid dog
Suomen kuulo- ja tukikoirat ry = Finnish Hearing and Aid Dogs (association)

 

Lentokentällä. Kuvan keskellä seisoo amerikankarvatonterrieri, jolla on kuulokoiran vihreät liivit.

Kuva: Timo Heino/SKTY