Yhdistyksemme kautta koulutettavat kuulo- ja tukikoirat ovat aina asiakkaiden omia koiria. Koulutukseen voi hakea lähes minkä rotuisen koiran kanssa tahansa, monirotuisetkin ovat tervetulleita. Tärkeintä on, että koira on terve, sosiaalinen ja hyvin motivoitavissa. Virallisella kuulo- ja tukikoiralla on oikeus liikkua omistajansa kanssa kaikilla, ja siksi tehtävään eivät sovellu aggressiiviset, arat eivätkä omistajaansa vahvasti puolustavat yksilöt. Koulutukseen ei voi hakea lyhytkuonoisen, eikä alkuperältään laumanvartija- tai taistelurotuisen koiran kanssa. Koulutukseen tulevan koiran on oltava ohjaajan oma, koulutukseen ei siis voi hakea sijoituskoiran kanssa. Koiran on oltava koulutusvuoden alkaessa vähintään 1 vuoden ikäinen ja enintään 4-vuotias.
Koiran hankintaa miettiessä on hyvä tutustua itselle sopiviin rotuihin ja niiden kasvattajiin hyvissä ajoin. Rotuyhdistysten pentuneuvojat osaavat kertoa lisää omasta rodustaan ja sen kasvattajista. Sopivan kasvattajan ja pentueen löydyttyä, kannattaa keskustella kasvattajan kanssa juuri itselle sopivasta yksilöstä. Kuulo- tai tukikoiran tehtävään kannattaa valita rauhallinen, avoin ja utelias tuumailija, joka ei ole arka eikä joukon johtajakaan. Tarkkaile myös pennun vanhempia, erityisesti emää, millainen hoivaaja se on. Perintötekijät vaikuttavat luonnollisesti yksilön persoonallisuuden kehittymiseen, mutta emon hoivalla on yksilön kehitykseen perintötekijöitä suurempi merkitys.
On tärkeää, että kuulo- tai tukikoiraksi koulutettava koirasi on ominaisuuksiltaan mahdollisimman sopiva juuri tähän tarkoitukseen ja sinun tarpeisiisi. Jos olet vasta miettimässä itsellesi sopivaa rotua tai hankkimassa uutta pentua, voit tarvittaessa kysyä neuvoa yhteistyökouluttajiltamme, joiden tiedot löytyvät nettisivuiltamme kohdasta ”yhteystiedot”. Huomioithan, että yhteistyökouluttajiemme neuvontapalvelut ovat maksullisia. Yhdistyksen toimistolla ei valitettavasti ole resursseja neuvoa koiran hankintaan liittyvissä kysymyksissä.
ENNEN PENNUN SAAPUMISTA
Ennen kuin pentu saapuu kotiin, on hyvä miettiä, mitä kaikkea se tarkoittaa. Miten pentu tulee huomioida arjessa, ja mitä kaikkia tarvikkeita kotiin kannattaa hankkia jo etukäteen? Minkälaisia rutiineja kannattaa alkaa vahvistaa jo pentuna koiran tulevaa työtehtävää ajatellen?
Pentuystävällinen koti
Muokkaa kodistasi pentuystävällinen. Tarkista, ettei huoneissa ole mitään sellaista, mikä saattaisi olla pennulle vaarallista, jos se sattuisi niitä pureskelemaan. Sähköjohdot piiloon ja arvokkaat tavarat talteen. Pennulle myrkylliset lääkkeet, pesuaineet ja muut kemikaalit kannattaa nostaa korkeammalle tai ainakin turvallisten ovien taakse. Monet kasvit voivat olla koiralle myrkyllisiä, ne tulee siirtää pennun ulottumattomiin. Matot kannattaa hetkellisesti poistaa, sillä pentu tekee mielellään tarpeensa pehmeälle alustalle.
Tärkeät tarvikkeet
Pentu tarvitsee tiettyjä perusasioita, jotta elämä uudessa kodissa lähtisi hyvin alkuun. Tärkeimpiä lienevät ruoka- ja vesikupit sekä oma peti. Omana paikkana voi toimia myös häkki, jonka moni pentu kokeekin turvalliseksi pesäksi. Pentua ei ole kuitenkaan tarkoitus sulkea häkkiin, vaan häkin ovea pidetään arjessa auki. Myöhemmin pentu voidaan opettaa siihen, että tarvittaessa ovi voidaan myös hetkellisesti sulkea.
Arkea helpottava hankinta on koiraportti, mahdollisesti useampi. Portin avulla voit rajata alueen, missä pentu voi olla ja rauhoittua. Koiraporttia voi hyödyntää myös koulutuksen apuvälineenä. Asenna portti paikoilleen jo ennen pennun saapumista.
Kysy kasvattajalta etukäteen, mitä ruokaa pentu on tottunut syömään. Hankki kotiin valmiiksi samaa ruokaa, jotta pennun siirtyminen uuteen kotiin sujuu vaivattomasti. Kasvattajalta saat mukaan pennun ruokintaohjeet.
Välttämättömiin tarvikkeisiin kuuluvat miellyttävät ja kevyet pentupanta ja valjaat sekä talutushihna. Harja ja kynsisakset ovat myös hyvä hankkia ennakkoon, vaikka pentu ei niitä ihan heti tarvitsekaan. Pino sanomalehtiä helpottaa sisäsiisteyden opettamisessa.
Hanki koiralle muutama oma lelu, joita se saa repiä ja retuuttaa. Lajityypillistä pureskelemisen tarvetta voi helpottaa muun muassa kongeilla, jotka voi täyttää vaikkapa koiran päivittäisellä, valmiiksi vedessä turvotetulla kuivaruoka-annoksella.
Autoilu alkaa jo pennun saapuessa kotiin, ja ensimmäinen kotimatka sujuu parhaiten ihmisen sylissä. Omalla autolla matkustettaessa koiran käyttöön kannattaa hankkia kolariturvallinen ja koiran kokoon nähden riittävän iso häkki, missä koira mahtuu myös seisomaan ja kääntymään.
Arjen rutiinit
Mieti valmiiksi arjen rutiinit, jotta elämä olisi pennulle johdonmukaista ja selkeää. Asiat toistuvat aina samalla tavalla, jolloin uusien tapojen sisäistäminen helpottuu.
Missä koiran peti ja kupit sijaitsevat? Missä ja kenen kanssa koira nukkuu ensimmäiset yönsä, entä seuraavat? Missä koira on, kun omistaja ruokailee? Saako koiralle antaa makupaloja pöydästä vai ei?
Miten sisäsiisteyden opettaminen hoidetaan? Kuka siitä on vastuussa? Kuka herää öisin viemään pennun ulos?
Miten ulko-ovesta mennään ulos, tai miten siitä tullaan sisään? Mitä koiran tulisi tehdä, kun ovikello soi? Kun kotiin tulee vieraita, miten toimitaan? Saako pentu juosta ovelle vieraita vastaan, vai laitetaanko se ensin koiraportin taakse herkun kanssa ennen kuin ovi aukeaa? Miten vieraiden tulee suhtautua pentuun?
Kuulo- ja tukikoiran rutiinit
Pennun elämää ja arjen rutiineita on pohdittava myös pennun tulevien tehtävien kannalta. Koska pennusta on kasvamassa hyötykoira, sen tulisi saada kulkea ihmisen mukana joka paikkaan aina kun se on mahdollista. Pennun tulisi ensimmäisestä yöstä lähtien saada nukkua samassa huoneessa sen henkilön lähellä, kenen apulaiseksi koira on kasvamassa. Jos koira on tarkoitettu lapsen tueksi, miten rutiinit luodaan siten, että pentu oppisi nukkumaan mahdollisimman pian oikeassa huoneessa?
Ajoissa apua
Pennun sairastuessa tai tapaturman sattuessa on hyvä, että asiat on ajateltu valmiiksi. Ota selvää, missä on teitä lähin eläinlääkäri, ja missä on mahdollisesti ympärivuorokautinen päivystys. Tallenna yhteystiedot puhelimeesi.
Ota pennullesi vakuutus. Vertaile ja kilpailuta. Vakuutusten hinnoissa ja ehdoissa voi olla isojakin eroja.
Kouluttajan tuki
Jos mahdollista, ota yhteyttä yhdistyksen yhteistyökouluttajaan jo ennen pennun saapumista kotiin. Kouluttajan palvelut ovat tässä vaiheessa omakustanteisia, mutta valmistautuminen pennun tuloon ammattitaitoisen kouluttajan avustuksella kannattaa. Kouluttaja pystyy laatimana jokaisen tilanteeseen ja tarpeisiin yksilölliset ohjeet.
PENTU SAAPUU KOTIIN
Pentu kannattaa hakea kasvattajalta mielellään aamupäivällä, jotta pentu ehtii hiemaan tutustua uuteen kotiinsa ennen yötä. Anna pennun tutustua rauhassa uuteen elämäntilanteeseen. Pitäydy vieraiden kutsumista kotiisi ensimmäisten päivien aikana.
Nukkuminen
Pennun joutuminen eroon emästään ja sisaruksistaan, kaikesta tutusta ja turvallisesta, on pennulle luonnollisesti vaikea kokemus. Ensimmäisenä yönä pentu saattaa ikävöidä ja vinkua. Anna pennulle turvaa ja lämpöä. Jos mahdollista, nuku pennun kanssa yhdessä lattialla ellet halua ottaa sitä sänkyysi.
Saattaa olla, että nukkuminen pennun tulevassa työhuoneessa ei ensimmäisinä öinä ole syystä tai toisesta mahdollista esimerkiksi yörauhan takaamiseksi muille perheenjäsenille. Kannattaa kuitenkin pyrkiä siihen, että koira tottuisi nukkumaan oikeassa paikassa niin pian kuin mahdollista. Missä tahansa pentu nukkuukin, sen tulee saada nukkua rauhassa. Nukkuvaa koiraa ei saa herättää.
Koira saa valita
Erityisesti lapsiperheissä on hyvä luoda yhteiset säännöt siitä, miten pentua kohdellaan. Kun pentu tulee luokse, sitä voi silitellä ja sen kanssa voi leikkiä. Kun pentu haluaa mennä pois, sen annetaan mennä. Pennun perässä ei juosta, eikä pentua nosteta väkisin syliin. Pentu voi kuitenkin tulla omaehtoisesti lasten syliin heidän istuessa. Näin luodaan hyvä suhde koiran ja ihmisen välille sekä varjellaan koiraa loukkaantumisilta. Aikuisten oikeus on tarvittaessa ottaa koira syliin, jos tilanne sitä vaatii. Koira on luonnollisesti siihen myös hyvä totuttaa.
Ruokarauha
Pennulle tulee antaa ruokarauha. Varmista, ettei kukaan häiritse pentua sen syödessä. Koiralta ei tule ottaa ruokakuppia pois kesken ruokailun, vaikka antaisitkin sen heti takaisin. Aiemmin yleisesti käytetty tapa vahvistaa koiran tarvetta puolustaa ruokaansa. Kun koira saa syödä rauhassa, ja sille opetetaan myöhemmin myös luopuminen, tarve ruuan vartioimiseen ei vahvistu.
Jos perheessä on useita henkilöitä, koiran ruokkii mahdollisuuksien mukaan se, kenen avuksi koira on kasvamassa.
Sisäsiistiksi
Matot kannattaa alussa kerätä lattioilta pois, sillä pentu pyrkii pissaamaan pehmeälle alustalle. Levitä sanomalehtiä sopiviin paikkoihin, alussa niitä pitää olla useammassa paikassa. Vähennä pikkuhiljaa paperien määrää siten, että niitä on lopulta vain ulko-oven edessä. Vie pentu ulos aina, kun se on herännyt, syönyt tai leikkinyt. Mieluummin liian usein kuin liian harvoin. Pentu oppii nopeasti, kun tähän panostetaan. Jos pentu on tehnyt tarpeensa sisälle tai on niitä parhaillaan tekemässä, sitä ei kannata huomioida. Kun koira on tehnyt tarpeensa ulos, kehu sitä iloisesti. Alussa pennun voi myös palkita, kun se on tehnyt tarpeensa ulos.
Pentu leikkii
Leikkiminen on koiran lajityypillistä käyttäytymistä, mitä koiran tulee saada toteuttaa. Pennun on tärkeä saada leikkiä lajitovereidensa kanssa. Muutama hyvä, ystävällinen ja varma koirakaveri riittää, jos leikkihetkiä on säännöllisesti tarjolla. Koiran ei tarvitse kohdata kaikkia vastaantulevia koiria eikä leikkiä niiden kanssa. Varjele koiraasi parhaasi mukaan ikäviltä kokemuksilta.
Ihmisen avuksi kasvavan työkoiran kanssa kannattaa harrastaa pikemminkin piilo- kuin heittoleikkejä. Kaikki liikkuvan kohteen perässä juokseminen vahvistaa erilaisten liikkuvien kohteiden perässä juoksemista. Suositeltavia leikkejä ovatkin ruuan etsiminen sisätiloista, tai lelun etsiminen sisällä tai ulkona. Nämä leikit ovat omiaan myös rauhoittamaan vilkasta pentua.
Koska tukikoira ei saa syödä maassa olevaa ruokaa, ruuan syömistä ulkona maasta ei kannata vahvistaa. Koira etsii mielellään myös perheenjäseniä erilaisista paikoista.Taistelu- ja painileikit koiran kanssa eivät ole suositeltavia erityisesti, jos koirasta on tulossa lapsen apulainen. Koirat pitävät repimisestä ja retuuttamisesta, mutta ihmisen kanssa leikkiessä repimistä ei kannata pennun kanssa erityisesti vahvistaa. Kun koira on oppinut luopumaan ja rauhoittumaan, retuuttamisleikitkin onnistuvat hallitusti.
Luvallista pureskeltavaa
Kuten leikkiminen, pureskeleminenkin on koiran lajityypillinen tarve. Voidakseen hyvin, pennun tulee siis saada pureskella. Pureskelemisen vimmaa voi helpottaa muun muassa puruluilla tai kongeilla, jotka voi täyttää vaikkapa vedessä turvotetulla kuivaruoka-annoksella. Eläintarvikeliikkeistä löytyy eläinten kuivattuja ruhonosia, jotka ovat herkullisia ja kestäviä järsittäviä.
Totuttaminen ja sosiaalistaminen
Sosiaalistaminen on koiran totuttamista erilaisiin asioihin siten, että ne eivät merkitse koiralle mitään. Suurimmat ongelmat koiran käyttäytymisessä syntyvät juuri heikon sosiaalistamisen seurauksena. On tärkeää, että koira kokee, näkee, kuulee ja haistaa erilaisia asioita pieninä annoksina jo varhaisessa vaiheessa. Etäisyyden kohteisiin tulee olla riittävä siten, että koira kykenee seuraamaan ympäristöään rentona ja pelkäämättä.
Pentu kannattaa tutustuttaa kaikkiin sellaisiin paikkoihin, asioihin ja ilmiöihin, joita oletat sen myöhemmin elämässä̈ kohtaavan. Paras aika tähän ovat jo ensimmäiset 16 viikkoa, mutta sosiaalistamiseen kannattaa panostaa vähintään pennun koko ensimmäisen elinvuoden ajan.
Koiran rokotusohjelma
Kuulo- ja tukikoirayhdistyksen asiakkaana sitoudut myös huolehtimaan koiran fyysisestä terveydestä. Huolehdithan, että koirasi rokotukset ovat ajan tasalla.
12 viikkoa – Nelosrokote
16 viikkoa – Nelosrokote, tehoste + rabies
1 vuosi edellisestä rokotuksesta – Nelosrokote, toinen tehoste + rabies
Tämän jälkeen – Joka vuosi kennelyskärokote
Muut rokotteet voimassa yleensä 3 vuotta