Viitotaan vähän: tervehdyksiä

Kuulo- ja tukikoiralehden uusin numero 1/2018 alkaa kolahdella jäsentemme, asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme postiluukuista juhannuksen jälkeisellä viikolla. Tässä kesäisessä numerossa muun muassa harrastetaan, käydään Eläinystäväni-messuilla, ja opitaan lapsen ja koiran turvallista yhteiseloa.

Maistiaisena lehdestä jaamme nyt Viitotaan vähän -sarjan toisen osan, jossa opitaan tervehdyksiä. Ensimmäisen osan voit lukea täältä.

 

Mukava nähdä!

Teksti: Tiina Vanhanen
Kuvat: Elina Vanninen (Papunet)
Videot: Suvi – Suomen viittomakielten verkkosanakirja

Viime numerossa (2/2017) käytiin läpi hieman sitä, mitä tarkoittavat suomalainen viittomakieli, viittoma ja sormiaakkoset. Samalla opeteltiin oman nimen kertomista sormiaakkosin. Nyt opetellaan hieman tervehdyksiä!

”Hei!” viitotaan heiluttamalla kättä, ja se on helppo ymmärtää. Muita tervehdyksiä ovat esimerkiksi ”Hyvää iltaa” ja ”Hyvää huomenta”.

 

HYVÄÄ HUOMENTA

Viittomakuva. Hyvää huomenta.

HYVÄ viitotaan tuomalla käsi pois suun edestä eteenpäin. HUOMENTA tai AAMU on kuin nouseva aurinko: kaksi kättä nousee ylöspäin. (video: “hyvää huomenta”)

 

 

 

 

 

 

HYVÄÄ ILTAA

hyvaa_iltaa2 Elina Vanninen Papunet

Illalla aurinko taas laskee. ILTA viitotaankin tuomalla kättä pään kohdalta alaspäin. Sormet ovat hieman koukussa alimmasta rystysestä. (video: “ilta”)

 

 

 

 

MUKAVA NÄHDÄ

mukava Elina Vanninen Papunet

MUKAVA on hieman haastavampi viittoma. Siinä sormet menevät ylös alas, kaikki hieman eri aikaan. Käsi liikkuu leuan ali. Kuvittele leukasi alle mukavasti soljuva puro! (video: “mukava”)

Elina Vanninen Papunet

NÄHDÄ on selkeä: etu- ja keskisormi tulevat suorina poispäin silmistä. (video: “nähdä”)

 

 

 

KIITOS

Kiitos Elina Vanninen Papunet

Kiitos kun luit taas Kuulo- ja tukikoiralehteä ja Viitotaan vähän -palstaa! KIITOS viitotaan tuomalla avokämmen eteenpäin niin, että se tekee pari pientä kaarta. (video: “kiitos”)

Viitotaan vähän: esittelyt

Teksti: Tiina Vanhanen
Artikkeli on aiemmin julkaistu Kuulo- ja tukikoiralehden numerossa 2/2017

 

Yhdistyksemme toiminnassa on mukana monenlaisia ihmisiä. Mukana on myös paljon viittomakielisiä sekä sellaisia, jotka puhutun kielen lisäksi käyttävät viittomia. Jos et osaa viittoa, mutta haluaisit oppia, on hyvä aloittaa sormiaakkosista!


Vähän viittomakielistä

Mitä tarkoitan kun puhun viittomakielestä ja viittomista? Koska olemme Suomessa, puhun suomalaisesta viittomakielestä ja niistä viittomista, joita siinä käytetään. Eri maissa käytetään eri viittomakieliä: Suomessa yleisesti käytettyjä viittomakieliä ovat suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli. Ne ovat sukukieliä keskenään. Suomenruotsalainen viittomakieli on hyvin pieni kieli, ja sitä käyttävät yleensä ihmiset, jotka elävät suomenruotsalaisessa kulttuurissa. Se on eri kieli kuin ruotsalainen viittomakieli.

Kielirajat ovat erilaisia kuin puhutuissa kielissä: Yhdysvalloissa ja Kanadassa käytetään amerikkalaista viittomakieltä, joka on ihan erilaista kuin brittiläinen viittomakieli. Aina joskus joku ihmettelee, että eikö se viittomakieli ole muka kaikkialla samaa. Ei ole! Eivät viittomakielet ole tipahtaneet taivaasta valmiina. Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat luoneet ne ajan saatossa – ihan kuten puhututkin kielet.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen. Huom! Suomalaisen viittomakielen sormiaakkosten joistakin aakkosista on useampi hieman toisistaan eroava versio. Tässä kustakin aakkosesta on esitelty vain yksi versio, ja ne on esitetty oikeakätisesti. Voit tehdä samat kirjaimet myös peilikuvana vasemmalla kädellä. Katso muita versioita Suomi-viittomakieli -nettisanakirjasta

Kuvasarja suomalaisen viittomakielen sormiaakkosista

Viittomia ja sormiaakkosia

Viittoma on vähän kuin puhutussa kielessä sana: se tarkoittaa sitä, mitä tiettyä asiaa teemme yhdellä tai kahdella kädellä, kun haluamme ilmaista yhden tietyn asian. Esimerkiksi ”koira” viitotaan taputtamalla kaksi kertaa avokämmenellä omaa lannetta – vähän kuin kutsuisit koiraa. (video Suvi-palvelussa)

Sormiaakkosilla ilmaistaan esimerkiksi ihmisten ja paikkojen nimiä, jos niille ei ole omia vakiintuneita viittomia. Eri viittomakielissä on erilaisia sormiaakkosia. Kun ilmaisemme jonkin asian sormiaakkosilla, teemme kirjaimet kädellä peräkkäin, vähän kuin kirjoittaisimme.

MINÄ OLEN…
Kun haluat esitellä itsesi yksinkertaisesti, osoita itseäsi etusormella, ja sen jälkeen sormita nimesi sormiaakkosilla kirjain kerrallaan.

KUKA SINÄ OLET?
Jos haluat kysyä sitten keskustelukumppanisi nimeä, osoita häntä etusormella ja nosta kulmakarvojasi kysyvästi. Keskustelukumppanisi voi kertoa nimensä sormiaakkosilla ja sen jälkeen kertoa sinulle esimerkiksi oman viittomansa. Monilla viittomakielisillä ja viittomakielisessä yhteisössä toimivilla on oma viittomanimi. Koska nimen kertominen sormiaakkosilla on hidasta, on tapana antaa tällaisia lempinimiä. Ne voivat liittyä esimerkiksi henkilön ulkonäköön tai luonteeseen. (esimerkkejä viittomanimistä Viittomakielisessä kirjastossa)

TUO ON MINUN KOIRANI
Kun haluat esitellä oman koirasi, voit viittoa vaikka näin: jos koira on lähellä, osoita sitä etusormellasi.
Avokämmen rinnallesi: MINUN
Avokämmenellä lanteen taputus kahdesti: KOIRA (video Suvi-palvelussa)

Olet juuri viittonut ”Tuo on minun koirani”. Sitten voit vaikka sormiaakkosilla kertoa sen nimen.
Haluatko oppia lisää viittomia? Katso täältä lisää! Suvi.viittomat.net