Voiko tuokin olla työkoira?

Teksti: Tiina Vanhanen
Lähde: Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n tilastot

Juttu on aiemmin julkaistu Kuulo- ja tukikoiralehdessä 2/2017. Näköislehti on luettavissa kokonaisuudessaan Issuu-palvelussa.


Millainen koira koulutukseen?

Monen kuulo- ja tukikoiran koulutusta harkitsevan ensimmäinen kysymys yhdistykselle on, millainen koira koulutukseen sopii. Voikohan juuri se meidän koira rotunsa puolesta olla koulutukseen sopiva?

Kysymys on hyvä ja tärkeä. Käytäntö on vuosien varrella osoittanut, että koulutuksessa rotu ei ole kaikki kaikessa. Tärkeää on koiran luonne: onko se rohkea, suojeleeko se liikaa, onko sillä tarmoa ilmaista asiansa käyttäjälleen, vaikkei tämä olisi kovin hyvällä tuulella, tai edes hereillä.

Tietenkin joidenkin rotujen edustajissa on enemmän sopivia koiria kuin toisissa. Koiraa ei kuitenkaan ole aina karvoihin katsominen, kuten tilastojemme hajonta osoittaa.

Valtava rotujen hajonta

Eri tehtävissä olevia koiria on yhdistyksemme piiristä valmistunut vuosien varrella yli 40. Joukossa on kuulokoiria, tukikoiria, ääniapulaisia ja tukiapulaisia. Näistä koirista noin puolet on tilastoissamme rotujensa ainoita edustajia.

Valmiissa koirissa suurimmat yksittäiset ryhmät ovat labradorinnoutaja (5 koiraa) ja villakoirat (5
koiraa). Mukana on myös muutamia monirotuisia sekä joitakin kahden, kolmen koiran roturyhmiä. Labradorinnoutaja on Suomen Kennelliiton tilastojen mukaan ollut viime vuosina Suomen suosituin koirarotu. Tämä vaikuttanee myös rodun suhteelliseen suosioon tässä ryhmässä. Labradorinnoutajat ovat myös tunnetusti varsin miellyttämishaluisia, mistä voi koulutuksessa olla etua.

Koulutuksessa tällä hetkelläkin on laaja skaala eri koiria, beauceronista kääpiövillakoiraan. Koulutettavia koiria on ennätykselliset lähes 30, ja joukossa on vain kaksi samanrotuista koiraa. Mukana on nytkin muutama monirotuinen koira. Koska hajontaa on niin paljon, emme yksityisyyden suojan takia julkaise tässä taulukkoa kaikista koirista. Se ei paljoa olennaista asiasta ehkä kertoisikaan. Suurista linjoista kerromme kuitenkin mielellämme.

Teksti jatkuu kuvan alla.

Musta kääpiövillakoira ilmaisee ihmiselle jotakin tassulla kädelle painamalla. koira katsoo ylöspäin kohti ihmistä, jolla on punainen pusero. Molemmat istuvat raidallisella sohvalla. Tekstissä kuva: Kuva: Minna Tallberg

 

Pieniä ja keskikokoisia koiria

Koirissa toistuvat kohtalaisen alhaiset säkäkorkeudet. Koirien rotumääritelmiä katsoessa arviolta alle 40- ja 30- senttimetriset säkäkorkeudet ovat hyvin yleisiä. Tämän jälkeen yleisiksi nousevat noin 50-senttiset säkäkorkeudet. Tätä taustaa vasten ei yllätäkään, että luokituksiltaan yleisiksi nousevat noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat (FCI 8) sekä seurakoirat ja kääpiökoirat (FCI 9).

Pienten koirien kanssa on usein helpompaa liikkua julkisissa liikennevälineissä kuin isojen. Sekä valmiissa että koulutuksessa olevissa koirissa on kuitenkin myös isoja koiria. Tärkeää onkin se, millaisen koiran juuri koiran käyttäjä haluaa elämäänsä.

Työ ei vaadi kokoa, vaan päätä

Toisin kuin monella muulla hyötykoiralla, kuulokoiran perustyö ei vaadi sen keholta paljoa. Kuulokoiran työssä ehdottomasti tärkeintä on koiran pää: ei vain ne korvat, vaan kyky hoksata, että tietyt äänet tulee ilmaista tietylle ihmiselle. Kenties siksi villakoirat loistavat tilastoissa, tunnetaanhan ne usein älykkäinä koirina. Äänen ilmaisu on karkeasti yksi temppu muiden joukossa, vaikka työ onkin paljon kaikkea muutakin.

Tukikoirissa on kuulokoiria hieman enemmän hajontaa. Tehtävät voivat siis vaatia koiralta muutakin kuin esimerkiksi hajutyötä. Diabeetikon tukikoirat, suurin tukikoiraryhmämme, voivat olla kehoiltaan melkein millaisia tahansa. Kovin lyhytkuonoisilla roduilla voi kuitenkin olla toisinaan vaikeuksia haistelussa.

Miten sitten pitäisi valita koira?

Kaikille kuulo- ja tukikoiraa harkitseville voi rotuvalinnasta sanoa ainakin sen, että rotuun kannattaa tutustua tarkasti. Onko rotua yleensä erityisen haastavaa kouluttaa? Onko sillä taipumusta suojeluun? Entä onko sillä paljon fyysisiä sairauksia? Esimerkiksi kivut voivat heikentää koiran kykyä tehdä työnsä, eettisistä kysymyksistä nyt puhumattakaan.

Ennen kaikkea kannattaa hankkia juuri omaan elämään sopiva koira. Vaikka rodun olisi valinnut kuinka tuki- tai kuulokoiran työ silmissä, matkalle voi tulla yllätyksiä. Ehkä koira nyt vaan ei sovikaan koulutukseen. Ehkä koulutus ei itselle olekaan ajankohtaista, kun koira olisi sen vaaditun vuoden ikäinen. Tarkoitus on hankkia uusi perheenjäsen vuosiksi eteenpäin.

Eikä se rotukaan ole ihan koko asia. Rotu antaa suuntaa sille, minkä kokoinen ja luonteinen koirasta ehkä voi tulla. Monirotuisiakin koiria on koulutuksessa ollut, ja on nytkin. Tilastoissa on myös niin sanottuna rescue-koiria. Ei menneisyys ole este, jos koira nyt on hyvinvoiva ja koulutukseen sopiva.